tiistai 28. huhtikuuta 2015

Tallinnskie bani


Tallinnskie bani (Таллиннские бани) eli tallinnalaiset (Tallinnan) saunat sijaitsevat keskellä Etelä-Pietarin jyhmeitä lähiöitä,lähes prospekt Veteranovin (проспект Ветеранов) ja ulitsa Soldata Korzunan (улица Солдата Корзуна) kulmassa. Kirjoitin lähes, koska oikeastaan sauna ei ole mitenkään Veteranovilla (vaikka virallinen osoite sen varrella onkin), vaan risteyksestä on käveltävä Soldata Korzunaa kolmisen sataa metriä pohjoiseen. Itse saunarakennus ei kaikessa neuvostoliittolaisuudessaan voi jäädä huomaamatta, vaikka sen ympärille betonista ostosparatiisia rakennellaankin.

Prospekt Veteranovin metroasemalta (punaisen metrolinjan päätepiste etelässä) otimme marsun (маршрутка, minibussi) K-89 (vai otettiinkohan joku muu?) länteen. Periaatteessa mikä vain liikennevälineistä, joka kulkee prospekt Veteranovia länteen (Pietarhovin suuntaan) vienee saunan lähelle. Toki puolentoista kilometrin matkan metroasemalta voisi kävelläkin, mutta ainakin me olimme siihen aivan liian laiskoja. Matkalla saunalle aurinko paistoi täyden minubussin pesemättömistä ikkunoista ja radiossa Viktor Tsoj lauloi miten on mentävä eteenpäin. Herkän odottavaa tunnelmaa ei pilannut edes em. risteyksessä olleen ruokakaupan surkea kylmien virvoitusjuomien valikoima. 

Vaaleanruskeaksi maalattu, osittain roiskerapattu betoninen saunarakennus tarjosi saunoja kolmessa kerroksessa, eikä ulkoisesti vaikuttanut juuri muuttuneen rakentamisensa (noin vuonna 1978, riippuen lähteestä) jälkeen. Eikä ehkä kovasti sisäisestikään. Ensimmäisen kerroksen aulassa oli lipunmyyntitiski, narikka ja parturipalvelut. Aulassa nuokkui eri-ikäisiä kylpijöitä, odottaen kukin jotain, mitä lieneekään. Itse kylpytilat olivat kerroksissa, tässä tapauksessa kolmessa ylimmässä. Toisen kerroksen miesten puoli maksoi 250, kolmannen kerroksen 400 ja ylin uima-altaineen 850 ruplaa. Valitsimme ylimmän ja se oli silkkaa ahneutta.

Ojentaessaemme tikettejämme valkoiseen työtakkiin pukeutuneelle saunamajurille, tunsimme tulleemme vähän huijatuksi. Paikka vaikutti enemmänkin hyljeksityn uimahallin kahviolta muovituoleineen, kuin sellaiselta yleiseltä saunalta, johon olimme tottuneet. Alemmat, halvemmat kerrokset olivat houkutelleet lämpöönsä puupenkeillään ja puheensorinallaan. Muovituoliviidakko oli melkein autio! Vaan kauppa oli tehty ja löylyyn oli uskaltauduttava. Lauteilla aikaisempi pettymys valui unohduksiin ensimmäisten hikipisaroiden mukana. Itse saunahan oli loistava ja juuri sopivan, ei siis liian, kostea. Ja täynnä ihmisiä. Löylyhuone oli iso, mutta ei niin korkea kuin muualla. Leveä, sillä vastomislavitsoja oli vierekkäin ainakin kolme. Kaasulämmitteinen kiuas jakoi lämpöään tasaisesti ja löylynheitosta keskusteltiin aktiivisesti. Ja puhumisen lisäksi sitä myös heitettiin. Siis aktiivisesti. (Jälkikäteen lueskelin nettiarvioista, että alempien kerroksen huono puoli oli juuri löylyn riittämättömyys.) 

Saunassa koettiin kaikki venäläiset kliseet, pyyhkeellä kuuman ilman sekoittamisesta monenlaisiin vastatemppuihin. Ja melkein veljiä (брат) olimme, se on Venäjällä iso asia se.




Kiitämme: 
hyvät löylyt, seuralliset ihmiset, ulkoterassi

Moitimme:
pukuhuone muovituoleinen ilman kaappeja, kallis hinta, ulkoterassin vankilamaisuus, uima-allas, lämmin olut

Yhteystiedot:
Таллиннские бани
Санкт-Петербург, проспект Ветеранов, 89 к2
+7 (812) 244-51-18
+7 (812) 244-50-34

Huom! Saunan nimi kirjoitetaan kahdella n-kirjaimella, mutta Venäjän nykyisten kirjoitussääntöjen mukaan itse sana kirjoitetaan yhdellä n-kirjaimella. Google näyttää kirjoittavan sen yhdellä l-kirjaimella ja kahdella n-kirjaimella. Go figure!

Palvelut:
Kahvila-ravintola alakerrassa (saunakerroksiin saa tilattua)
Olutta ja alkoholittomia myynnissä (osin lämpimiä)
Parturi ym.

perjantai 24. huhtikuuta 2015

Köyhän apteekki

Lienee selvää, että tämän blogi juontaa juurensa Juha "Watt" Vainion kappaleeseen "Yleisessä saunassa". Vainion sanoitus kertoo kotkalaisen saunan koruttomasta rehellisyydestä ja yhteisöllisyydestä, pienen pojan, ihmettelijän näkökulmasta. Itse saunakokemuksen euforian (jota on näin kirjoitustaidottomana välillä hankala kuvata) lisäksi minäkin saan suunnatonta iloa siitä, miten saunaan tullessa riisutaan vaatteiden lisäksi asemat ja tittelit, siirretään oma mieli täysin uuteen ja puhtaaseen tilaan. Ja kuten Vainion laulun päähenkilö, niin itsekin koen itseni tarkkailijaksi, mieleltään nuoreksi, joka on valmis uusille kokemukselle. Altis niille.

Yritän minulle suotujen lahjojen valossa kertoa välähdyksenomaisesti ja tajunnanvirran kautta omista kokemuksista pietarilaisissa saunoissa ja ehkä muissakin kulttuuririennoissa. Sillä ilman kulttuuriahan ei ole mitään; ei kansaa, ei ihmistä. Pietarissa, jossa saunakulttuuri on voimissaan, yleisissä saunoissa todella pääsee todella ihmisen lähelle. Voi tuntea elävänsä samaa ohikiitävää hetkeä, aistia voimakasta yhteenkuuluvuutta.

Ajoittain saatetaan myös arvioida ja vertailla saunoja keskenään, mutta se ei ole missään tapauksessa itsetarkoitus, ovathan ne kaikki hyviä tavallansa. Jotkut vaan ovat hiukan parempia kuin toiset. Pietarissa lienee yleisiä saunoja 30-40, laskentatavasta riippuen. Karttaan on merkitty niistä muutamia, noin ensimmäiseen tarpeeseen. Пойдём!