Banja n:o 1 - Viipurissa

Tämän blogin ei ihan vielä tässä vaiheessa pitänyt laajeta maantieteellisesti näin paljoa, mutta viettiään ei vähämielinen voi vastustaa. Viipurin Banja numero 1 (баня № 1) sijaitsee aivan rautatieaseman vieressä, mutta useimmiten kävelyreitin viedessä suoraan Salakkalahdelle, on tämä paikallinen kulttuuriharvinaisuus jäänyt aikaisemmin huomiotta. Itseasiassa myöskään paikalliset eivät omia kulmiaan tuntene; viimeksi jouduimme saunomaan erään muovisen hotellin kellarissa, sähkösaunassa. Oma tarinansa sekin.

Neuvostoliiton yksi erikoisimmista julkisivuratkaisuista, beesi klinkkerilaatta, on tämänkin tasakattoisen saunarakennuksen silmiinpistävä tunnusmerkki. Akulovan ja Mayagovskayan kulmassa makaavan rakennuksen iäksi paikalliset arvioivat "ainakin neljäkymmentä vuotta".  Edellisestä remontista on tässä kaupungin omistamassa kiinteistössä on kulunut pitkähkö hetki, eikä lupauksia tulevasta ole. Paikallislehti Vyborgskie Vedomosti on kiinnittänyt huomiota myös eläkeläisten alennusten mitättömyyteen (ja ahkerasti vertaillut niitä muihin samankokoisiin kaupunkeihin). Ei tosin syyttäen saunaa pyörittävää yhtiötä, vaan kaupungin johtoa, joka esimerkiksi päättää saunayhtiön vuokratasosta. "Miten sattuikaan, että maassa, joka tuottaa sekä öljyä että kaasua, on 220 ruplaa eläkeläiselle suuri summa."

Sauna tarjoaa palvelujaan vain kolmena päivänä, molempina sekä miehille että naisille. Lauantaina puolilta päivin oli ovella jo pienoinen jono eläkeläisikäisiä ja taksit(!) toivat paikalle koko ajan lisää. Sisätilat loivat pietarilaisiin saunoihin tottuneelle kodintuntuisen olon, pastellisävyillä jo kauan sitten maalattuine betonipintoineen ja rikkinäisine laattalattioineen. Pukuhuoneessa arvoesineet sai jättää kassakaappiin, muut tavarat naulaan. Pesuhuone erosi monesta muusta lähinnä toimivien suihkujen vähyydellä. Ja siis kaksi on vähän, jopa Venäjällä. Välikatto oli tutusti notkollaan ja vettä tippui monesta kohtaa kattoa. Löylyhuone lauteineen oli betoninen, kuten Kotiharjussa, seinät osin lankutettu. Ylimmällä lauteella oli lankkuritilä istumiseen, ja polttavan kuumia nauloja. Ihmiset käyttivät venäläiseksi vähänlaisesti saunahattuja ja tossuja. Puulämmitteinen kiuas antoi hyvät, jopa ajoittain tulisetkin löylyt.

Heti sisääntullessani olin saanut itselleni "oppaaksi" selvästi pitkäaikaisen vakioasiakkaan, jota kaikki muut tulivat puristamaan kädestä. Tämä syntyperäinen viipurilainen toimi myös löylymajurina, eikä ollut selvästi ensimmäistä kertaa pitkävartisen kauhan varressa. Vieraanvaraisesti hän tarjosi käyttööni kuivatun vastan (koivu), eikä suostunut ottamaan tarjoamaani olutta, koska autoili (tämä ei ehkä sovi muuhun tekstiin tyylillisesti, mutta mainitsen sen silti). Viipurin arkkitehtuurista, saunakulttuurien eroista ja jäämeren savusaunakokemuksista puhuttiin, paljon jäi puhumattakin.

Tälle saunalle voimakas suositus. Ehdottomasti kruunaa täydellisen Viipuri-kokemuksen.

Kiitämme:
Autenttinen tunnelma (mitä se sitten kenellekin tarkoittaa), ystävälliset ihmiset, puusauna, löylyt

Moitimme:
Suihkujen määrä, julkisivu, virkistysjuomien myynnin puute, yleinen nuhjuisuus (tosin voi olla osa sitä kehuttua autenttisuutta)

Yhteystiedot:
БАНЯ № 1 (Banya/banja n:o 1)
Улица Акулова, 7
188800 Выборг
+7 813 782 3438

Avoinna:
Lauantai, sunnuntai, maanantai klo 12-22

Palvelut:
Ei oikein tietoa, ainakin eucalyptus-öljyjä sai saunamestarin salaisesta kaapista. Rakennuksessa on ravintola-kahvila (буфет) ja ehkä parturi.

Polttoaine:
Puu, piha täynnä parimetrisiä propseja